Moi. Mä tulin taas leikkimään tänne, että mulla olis jotain uutta kerottavaa, sanottavaa, tehtävää.

Jaa. No eipähän tuota ole. Ei ole kiirettä, ei tylsää, ei vaan ole yhtään mitään.

Enkä jaksa enää miettiä laihduttamista, ruokaa tai ylipäätänsä mitään muutakaan.

POSSU.

 

MITEN SÄ KUVITTELET, ETTÄ TUUT RASKAAKSI KUN KOKO AJAN MIETIT SITÄ.

 

Luojalle kiitos, en enää pitkään aikaan ole kuvitellut yhtään mitään, yhtään mistään. Yhden asian olen huomannut, mutta se ei ole kuviteltua. Itkuherkkyys, vittuuntuneisuus ja luovattumisen halu on kasvussa tällä hetkellä.

 

SUN PITÄS VAAN RENTOUTUA JA LOPETTAA TOI STRESSAAMINEN KAIKESTA IHAN TURHASTA.

 

Mikä on tarpeeksi rento? Mä oon jo niin ylirentoutunut, etten oo varma jaksanko nousta huomenna.