-poikaystävä/avopuoliso. Noh, se kuitenkin.

-muutama aivan loistava, tajuttoman huumorintajun omaava työkaveri

-meikkejä. Sain lahjaksi viime jouluna ystäväni entiseltä poikaystävältä suurensuuren meikki systeemin. Siinä on kaikki luomivärit, poskipunat ja huulipunat. Ihan kaikki mitä vain kuvitella voi, tosin poskipunia ja huulipunia en tykkää käyttää.
 
-kissoja. Nyt on riittävästä vähäksi aikaa.
 
-meinasin kirjoittaa tähän, että korvakoruja, mutta valehtelisin jos väittäisin, että niitä on riittävästi.
 
-cd-levyjä. Parhaat on, loput koneella.
 
-kirjoja. En tiedä miten aion muuttaa seuraavan kerran.
 
-kynsilakkoja. Lempparit löytyy eli tummanpunainen, sininen ja vaaleita muutama.
 

Postauksen tarkoituksena oli nyt vain ajatella, että kyllä on nyt syytä olla onnellinen. Eikä murehtia turhia, ylimääräisiä, rasittavia asioita.

Pikkujoulutkin olisi, mutta niihin en ole osallistumassa. Kerran olin ja tuntuu, että se riitti. Ystävien kanssa voisinkin harkita juhlimista, mutta en työpaikalla. Olenpas minä estynyt.

Tänään taas joogaamaan.

Hankin sieltä joogasta mielenrauhan. Tänään taas sattuu mahaan. Kutittaa.

Mitä jos? Mitä jos ei? Entä kun? Ehkä? Ehkä ei? Eikö? En jaksa enää näitä kysymyksiä kuukaudesta toiseen.

Joskus silloin, ennen blogia, viime vuonna, ajattelin näin:

minullahan on vauva ensi jouluna. Ennenkuin täytän 20 minä olen raskaana. Ennenkuin vuosi vaihtuu olen raskaana.

Miksi ihminen on luotu tällaiseksi?