-poikaystävä/avopuoliso. Noh, se kuitenkin.
-muutama aivan loistava, tajuttoman huumorintajun omaava työkaveri
Postauksen tarkoituksena oli nyt vain ajatella, että kyllä on nyt syytä olla onnellinen. Eikä murehtia turhia, ylimääräisiä, rasittavia asioita.
Pikkujoulutkin olisi, mutta niihin en ole osallistumassa. Kerran olin ja tuntuu, että se riitti. Ystävien kanssa voisinkin harkita juhlimista, mutta en työpaikalla. Olenpas minä estynyt.
Tänään taas joogaamaan.
Hankin sieltä joogasta mielenrauhan. Tänään taas sattuu mahaan. Kutittaa.
Mitä jos? Mitä jos ei? Entä kun? Ehkä? Ehkä ei? Eikö? En jaksa enää näitä kysymyksiä kuukaudesta toiseen.
Joskus silloin, ennen blogia, viime vuonna, ajattelin näin:
minullahan on vauva ensi jouluna. Ennenkuin täytän 20 minä olen raskaana. Ennenkuin vuosi vaihtuu olen raskaana.
Miksi ihminen on luotu tällaiseksi?
Kommentit