07:30. Herään. Myöhässä. Ja kyllä ärsyttää.

08:44. Onnistun lähtemään töihin. Unohdin pestä hampaat. Ärsyttää koko maailma, vaikka kaikki onkin minun omaa syytäni.

08:48. Odotan, että liikennevalot vaihtuvat vihreiksi.

08:52. Yhä edelleen odotan, että ne liikennevalot vaihtuvat vihreiksi.

08:59. Leimaan itseni työpaikalle sisään. Onnistuneesti ajoissa, työpaikalla oltava viimeistään 09:00. Kaikki ovat onnellisia.

09:01. Istun työpöydän ääreen. Ensimmäinen puhelu* tulee jo nyt.

*Puhelu. En ole puhelinmyyjä. Onneksi. Luojalle kiitos, sitäkin on tullut tehtyä. Puhelut ovat työpaikan sisäisiä.

Töissäkin jaksaisi käydä paremmin jos joka päivä ei jostain saisi kuulla olevansa todella tyhmä, saamaton, nahjus ja muutenkin kaikin tavoin huono ihminen. Nimenomaan siellä puhelimessa. Hassua, että joku voi puhelimessa/humalassa huudella mitä vain ja se kuitataan ihan vain kintaalla.

Miksi meillä ei ole luottamusmiestä? Ylireagoinko?

Viimeiset kitinät laihduttamisesta

Pulska. Eikö olekin huvittava sana. Eikä vedäkin naamaan heti virneelle? Kyllä minäkin nauraisin. Tänään olen jo ehtinyt miettiä laihduttamistakin. Mitä nyt tehdä? En jaksa mennä kuntosalille, ei ole mitään motivaatiota. 

Tosin löysin yhden halvan kuntosalin työpaikan läheltä. Siellä käy jo muutamia työkavereita. Jos ostaisinkin sinne kortin kuukaudeksi? Kokeilisin tuleeko siellä edes käytyä. Kuukausi ei muistaakseni maksanut kuin 25 euroa, ei nyt tällä kertaa menisi edes rahaa hukkaan. Jotain nyt on kuitenkin tehtävä.

En vieläkään ole mennyt vaa'alle, tosin kotona ei edes ole vaakaa. Tiedän kyllä mitä se suurinpiirtein näyttää, joten ei ole mitään erikoista tarvettakaan mennä katsomaan. Enkä minä siitä lukemasta välitä, haluaisin vain olla kaunis, sopusuhtainen, nätti edes.

Kuulostaapa taas todella masentuneelta. No sitähän tämä on, kun ei mikään ota onnistuakseen.

editedit. muokkasin vain vähän luettavammaksi.