Projekti vauva ei ota nyt oikein tuulta alleen, niin ajattelin kokeilla projekti laihdutusta. En ole lihava, ainakaan paljon. Ehkä pyöreä, tai hyvin syönyt. Mä en voi sille mitään, en pysty vastustamaan mäkkiä tai pizzoja tai jäätelöä. Pakka saada aina kaikki heti nyt.

Projektin pääasialliset tavoitteet ovat hyvin yksinkertaisia:

• tyytyväisyys ja itsetunnon kohotus
• onnistumisen ilo (vauvojen tuloon kun ei itse voi kovin paljon vaikuttaa, mutta syömiseen voi. Ähä paska maailma, selvisinkö sittenkin voittajana)
• parempi, jos ei kerrassaan loistava ulkonäkö (minä - pinnallinen)
• en jaksa enää. Missä on iloinen oma itseni? Kaikki on jo huomanneet itkuisuuteni, ärtymykseni, vitutukseni. Muutosta kaivataan ja uusia harrastuksia.

Eli aloitan nyt ja juuri ruokapäiväkirjan. Tänään söin kyllä mitä sattuu, mutta oli sen verran paskapäivä ja muutenkin vitutti. Ei kukaan ole täydellinen. Söinkö vähän pizzaa, salaattia (syön aina paljon salaattia), lasin vettä, paljon kahvia (sanoinhan, vitutti), kookos-suklaata. Eihän tossa nyt niin paljoa ole.. Kai se on määristä kiinni. Harrastin joskus kiloklubiin kirjoittamista, mutta se jotenkin jäi. Enkä saanut niitä sanonko-mitä-palloja ikinä vihreiksi. Aina ne oli kaikki punaisena. En tykkää epäonnistumisesta, siitä jää aika paska maku suuhun.

Aah, uusi harrastus, joka olisi liikunnallinen. Voisin harkita joogaa. Mutta kun en taivu kovin hyvin ja ärsyttää kun kaikki on käynyt siellä jo enemmän kuin minä ja ovat niin notkeita. Ja nokkavia. No, mietitään tätä vielä. Haluaisin aloittaa vatsatanssin/joogan/minkä tahansa tanssin. Tässä lähellä olisi jopa sopivasti tanssikoulu, joten sinne siis joku päivä. En jaksa näitä iän ikuisia vauvahaaveita.

Parisuhteeni toinen osapuoli on onneksi se kauniimpi, viisaampi ja no, jaksavaisempi. Lohduttavaa.